”Hyvää isänpäivää mulle!” T. Jaakko

Tässä juhlapäivän kunniaksi bloggaus Jaakosta.

Onnea Jaakko! Kirjoitin sun puolesta kuulumisia blogiin. PS Sun silmäpussit sointuvat hienosti tuon siniharmaan rusetin sävyyn.  

”Huh huh. Kävin eilen ruokakaupassa. Ensimmäisen kerran kahteen kuukauteen. Melkoinen paikka.

Juu, piti mennä kauppaan, sillä päätin, että otan isomman roolin kotihommista. Aion laittaa illallisen kerran viikossa.

Olipa rankkaa. Tein eilein illalliseksi katkarapu-currya ja riisiä. Katoin pöydän ja laitoin astiat tiskikoneeseen. Tänään pitää nukkua päikkärit.

Ensi lauantaina sitten uuden reseptin ääreen!

Annan kyllä kaikki kreditit vaimolle, joka käy kaupassa ja muulloin laittaa ruoat. Ei ole helppoa.

Stressia pukkaa jo ensi viikon ateriasta.

Ei minun takia toki tarvitse. Voimme mielestäni syödä ulkona vähän useammin. Ravintolaruoka on täällä oikein makoisaa.

Töissä menee edelleen hyvin. Lähetin vaimolle tuon kuvan. Sanoi, että vältä hymyilyä töissä.

Sitten lähetin tämän. Parempi?

Lapset kuulemma juoksivat piiloon nähdessään kuvan. Arvostan pienten ihmistein selkeitä viestejä. Okei, ei hymyilyä. Got it.

Mutta vapaa-ajalla mä oon mä. Hähhähhää.

Hei hyvää isänpäivää kaikille. Isänä olo on mahtavaa. Kyllä me hanskaamme asiat ihan yhtä hyvin kuin äidit. Minulla vaan on vähän vähemmän sääntöjä ja mielestäni voimasanat pitää jossain oppia.

Simppelit asiat, kuten yhdessäolo lämmittävät. Painiminen opitaan tässä talossa jo varhain.

Osaan minä perinteisetkin jutut. Luen lapsille kirjoja ja annan kuplamuovia leikkikaluksi.

Ulkoilen mielelläni. Opetan lapsilleni miten pyöräillään.

Harjoittelemme myös juoksemista. Otan aikaa, kun lapset käyvät esimerkiksi huoltsikalla.

Kerron luonnoilmiöistä, kuten auringonpimennyksestä. Ja kerron mistä pierut tulevat. Tärkeitä juttuja molemmat.

Eli isänä olo on helppoa. Parasta. Mutta se kaupassakäynti, huh huh.”

Rakkaudella, vaimosi, joka viime kesänä sauvakäveli Ärrälle ja takaisin.